Impilahti
Impilakhti
Impilahden kylätaajama sijaitsee Laatokan- Karjalassa Laatokkajärven, tarkemmin Viipulanniemellä vuonojen pohjukassa.
Kuvat
Impilahden vuonoa
Impilahden kylämaisemaa
Kuvat
Kauppilanmäen miehet lähdössä talvisotaan lokakuu 1939. Miehet taistelivat mm. Uomaalla/Sileäsaarenkarinkankaalla. Joukkuetta johto 5/JR39 res.vänrikki Jussi Kauppinen.
Timo Huttunen isänsä Veikko Huttusen kaatumispaikalla Sileäsaarenkarin maisemissa. Veikko kaatui 4.12.1939.
Uomaan kylä kuului Impilahteen. Kuva on Sileäsaarenkarin kankaan viereiseltä suolta. Juuri tuolla paikalla oli 4.12.1939 puolijoukkueteltta, jossa oli haavoittuneena neljä Vieremän miestä. Miehet odottivat tuskissaan hakupartiota. Vieremän miehistä koottu hakupartio oppaana Tauno Eskelinen onnistui paikalle läpi vihollisrintaman reilun 10 vrk:n…
Uomaan kylä kuului Impilahteen. Kuva on Sileäsaarenkarin kankaan viereiseltä suolta. Juuri tuolla paikalla oli 4.12.1939 puolijoukkueteltta, jossa oli haavoittuneena neljä Vieremän miestä. Miehet odottivat tuskissaan hakupartiota. Vieremän miehistä koottu hakupartio oppaana Tauno Eskelinen onnistui paikalle läpi vihollisrintaman reilun 10 vrk:n odotusten jälkeen. Tosin kaksi neljästä haavoittuneesta pääsi itse konttaamaan omien joukkojen luo. Sileäsaarenkarin/Uomaan taistelut olivat vieremäläisille ensimmäiset Talvisodassa Laatokan-Koillispuolella. Vieremältä oli lähes komppanian verran miehiä (150), jotka kuuluivat JR39:n viidenteen komppaniaan. Jalkaväkirykmentti 39 johti eversti Pietari Autti. Kuvassa Risto Räisänen.
Muistomerkki Nietjärven kankaalla. Nietjärvellä käytiin mm. kuuluisat torjuntataistelut heinäkuun puolivälissä 1944. Nietjärvi kuului Impilahden kuntaa.
Evakon tarina- otteita Irma Tiikkaisen esitelmästä v. 2012 sotahistorian matkalta
Vieremäläinen tunnettu ja arvostettu edesmennyt poliisikonstaapeli Eino Sarho oli syntynyt Impilahdella, jossa toimi ennen sotia poliisina. Talvisodan alta marraskuun lopulla 1939 Sarhon perhe siirtyi evakkona Outokummun, Viinijärven ja Riistaveden kautta Vieremälle ja edelleen Kauppilanmäkeen. Kahden vuoden Vieremällä olon jälkeen 1941 marraskuussa perhe sai palata takaisin kotiin Impilahdelle, Luukkaanmäen mummolaan. Luukkaanmäellä perhe asui ns. välirauhan ajan. Perheen tytär Irma syksyllä 1943 pääsi kouluun ensimmäiselle luokalle. Koulunkäyntiä ei kestänyt kauan, kun toinen ja viimeinen evakkotaival alkoi heinäkuussa 1944. Irma kertoo, että äitini Anni Iltaisin seisoi ikkunan ääressä ja katseli punaista kajastusta ja pahaenteistä jytinää idän suunnalta. Se tiesi taas lähtöä. Ollessamme kuorma-auton lavalla suuntana rautatieasema, äitimme sanoi: katsokaa tytöt kotia, sitä emme tule näkemään enää koskaan. Lapset eivät ymmärtäneet asian vakavuutta, heistä oli hauskaa päästä auton kyytiin. Evakkojuna lähti kohti Sisä-Suomea. Junassa oli kaksi veturia ja 60-vaunua. Matka kesti kaksi viikkoa "härkävaunussa" ensimmäiseen kohteeseen Lapualle ja edelleen Vimpeliin. Perheen isä Eino sai seuraavana kesänä 1945 poliisin viran Vieremältä, jonne myös perhe muutti asumaan. Vieremäläiset ottivat perheen ystävällisesti vastaan, mutta kaipaus Karjalaan on pysyväistä. Otteet on poimittu Irma Tiikkaisen s. Sarho ansiokkaasta ja tunteikkaasta esitelmästä sotahistorian Laatokan Karjalan ja Impilahden matkalta vuonna 2012. Koonnut ja muokannut Pekka Kauppinen. ps. Alkuperäinen kertomus löytyy osoite: www.vieremanveteraanit.fi
Kuvat
Kauppa Impilahden kylällä
Impilahden torilla vuonna 2012
Kuva Ruokojärveltä - Impilahdelta pohjoiseen
Impilahden vuonoa
Impilahden kansakoulu, jossa Irma kävi ensimmäisen luokan syksy 1943 ja kevät 1944.