Vieremän kirkonkylän ravirata

Vieremän Oriyhdistyksellä ei vielä 1940-luvulla ollut ravirataa ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä järjestetyt kilpa-ajot pidettiin jääradoilla ja maasuorilla. Kesällä maantieajona pidetyt ravit juostiin 500 metriä pitkällä suoralla maantiellä, jonka toisessa päässä oli kääntöpaikka, missä sai viipyä enintään 30 sekuntia. Kääntymisaika vähennettiin sitten loppuajasta.
Kun päästiin 1950- luvun puolelle, alettiin keskustella oman raviradan rakentamisesta yhdistykselle. Radalla järjestettäisiin myös tamma- ja varsanäyttelyt. Vieremän kunta oli jo aiemmin suunnitellut urheilukentän rakentamista ja oriyhdistyksen suunnitelmissa oli rakentaa ravirata kentän ympärille. Tarkoituksena oli ostaa lisämaata urheilukentälle varatun maa-alueen sivuilta. (Lähde: pöytäkirja 1941-1965, Vieremän kirja)

Vuonna 1951 yhdistys kävi katsomassa Eino Jaakkolan omistamaa maa-aluetta. Samalla sovittiin kauppahinnasta ja ostettavan alueen laajuudesta. Oriyhdistys päätti ostaa yhden hehtaarin ja 10 aarin kokoisen alueen, jonka hinnaksi tuli 120 000 markkaa. (Lähde: pöytäkirja 1941-1965)

Parina seuraavana vuonna hanke ei suuremmin edennyt, mutta vuonna 1954 pidettiin talkoita joihin otti osaa suuri määrä yhdistyksen jäseniä ja olipa joukossa myös yhdistykseen kuulumattomiakin. Raviradan rakentaminen ei ollut mikään pieni projekti ja tarvittiin lähes 300 työpäivää ja kymmenien miesten työpanos, ennen kuin rata saatiin sellaiseen kuntoon, että avajaisravit voitiin pitää. Valmis rata oli pituudeltaan 500 metriä ja radan vieressä oli verryttelyalue ja parkkipaikka autoille.
(Lähde: pöytäkirja 1941-1965)